Slider

Latest from the blog

lauantai 16. lokakuuta 2021

Ensimmäistä kertaa Lapissa

Syyskuun lopussa pääsin yllättäen kuuden päivän reissulle Lappiin. Kaksi kaveriani olivat menossa lomalle Enontekiölle ja minulle sattui juuri sopivasti pitkä vapaapäivien putki heidän matkansa ajalle. Minut kelpuutettiin matkaseuraksi ja pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni Lappiin. Jos olet yhtä huono Lapin maantiedossa kuin minä, niin Enontekiö sijaitsee käsivarressa, Tunturi-Lapissa. Kaikki Suomen yli tuhatmetriset huiput ja 60 prosenttia Suomen tuntureista sijaitsee Enontekiöllä. Kunta rajoittuu etelässä Ruotsiin ja pohjoisessa Norjaan. 







Matkaan lähdettiin ystäväni autolla aikaisin torstaiaamuna. Auton katolla oli pyörä ja takakontissa sup-lauta sekä meidän kassit retkeilyvaatteita pullollaan. Lapissa oli tarkoitus nauttia luonnosta kävellen, pyöräillen ja suppaillen. Yövyimme Enontekiöllä ystäväni mökillä ja siellä oli jo valmiiksi kaksi pyörää ja kaksi sup-lautaa.

Matkaa Lahdesta mökille on 1000 kilometriä. Pysähdyimme Jyväskylässä vessatauolle ja eväitä ostamaan. Ennen Oulua oli yksi vessatauko ja Oulussa syötiin ja tankattiin auto. Muoniossa, noin 100 kilometria ennen mökkiä kävimme ostamassa ruuat melkein lähikaupasta. Lapissa välimatkat ovat vähän toista, kuin mitä täällä etelässä on totuttu. Perillä olimme kahdeksan jälkeen illalla. Ensimmäisenä iltana ohjelmassa oli tavaroiden purkua ja majoittumista. Kävimme pienellä kävelyllä pimeässä. Katuvaloja ei ollut, joten otsalamput olivat tarpeen.









Tämän postauksen kuvat on otettu ensimmäisenä päivänä Lapissa. Aamiaisen jälkeen kävimme kävelyllä läheisellä Tunturilla ja täytimme poreallasta. Iltapäivällä ajoimme Tunturi-Lapin luontokeskukseen. Söimme pitsat kahvila Peurassa, tutustuimme maksuttomaan Vuovjjuš - Kulkijat- näyttelyyn, joka kertoo saamelaiskulttuurista ja tunturiluonnosta. 29.10 saakka luontokeskuksessa on esillä myös valokuvaaja Heikki Willamon huikeita luontokuvia. Etenkin karhukuvat olivat vaikuttavia.






Mökillä kaverini lämmitti savusaunaa. Minä lisäsin puita savusaunaan sen verran, että siitä saatiin someen kuvia ja video. Istuimme kodassa tulen äärellä, jonka melkein itse sytytin. Erätaidoissani ei ole vain suurta aukkoa vaan niitä ei oikeastaan ole ollenkaan. 

Ensimmäinen päivä Lapissa oli hyvä päättää ensimmäiseen kertaan savusaunassa. Istuskelimme myös ulkoporealtaassa ja katselimme taivaalle nähdäksemme revontulia. Niitä ei näkynyt, mutta olihan meillä vielä iltoja Lapissa jäljellä.

 

keskiviikko 22. syyskuuta 2021

Tallink City Hotel - taas uskaltaa matkustaa!

 Prmatka: TallinkSilja




Instagram-seuraajani eivät ole voineet välttyä tiedolta, että kävin toissa viikolla Tallinnassa ja se oli ihanaa! Tuntuu, että koko vuosi ja viime vuosikin on mennyt vain kotona ja töissä. Kaikenlaiset tapahtumat ja matkat ovat jääneet väliin. Tiedätte kyllä miksi. Maailman piti avautua ja elämän vapautua, kun ottaa kaksi rokotusta. Minut on rokotettu työni takia jo 8 kuukautta sitten eikä mikään ole muuttunut. Pitkään salailin ja häpeilinkin, sitä että otin rokotukset heti kun se oli mahdollista. Minut rokotettiin tammikuussa ja sain piikit kolmen viikon välein. Rokotusten ansiosta pääsin nyt matkustamaan Tallinnaan ja takaisin helposti ilman testejä ja karanteeneja. 




Mitä minä siellä Tallinnassa sitten tein? 


Matkustin Tallinnaan Tallink Star laivan Business loungessa. Oli ihanan rentouttavaa, kun seisovapöytä herkkuineen oli tarjolla koko laivamatkan ajan. Istuimme, juttelimme ja nautimme herkuista. Nautin niin paljon, että unohdin ottaa valokuvia! Välillä pistäydyin sentään katsomassa laivan tax free tarjonnan.




Yöpymispaikkamme Tallinnassa oli Tallink City Hotel. Hotelli sijaitsee keskustassa Virukeskuksen vieressä. Vanhaan kaupunkiin pääsee kävellen viidessä minuutissa. Satamaan on matkaa kilometrin verran. 

Viimeksi yövyin Tallink City Hotellissa ystäväni kanssa muutama vuosi sitten. Reissulta jäi mieleen se, että myöhästyimme laivasta. Hotelli oli silloin ihan ok, mutta ei jäänyt eritysesti mieleen. Viimeisen vuoden aikana Tallink City Hotel on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Kaikki sen 324 hotellihuonetta on remontoitu. Kahden hengen huoneiden lisäksi hotellista löytyy tilavia perhehuoneita, de luxe-huoneita ja erilaisia sviittejä. Muun muassa saunallinen sviitti ja lastensviitti. Koko hotelli on remontoitu moderniin tyyliin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Sisustuksessa on läsnä yhtä aikaa luonnonläheisyys ja tekninen kehitys.











Huomasitko, että hotellin sisustuksesta löytyy voikukan kuvia? Suunnittelijan mukaan voikukka kuvastaa aina koittavaa kevättä. Kevään ensimmäiset voikukat ilahduttavat. Voikukka on sitkeä ja se löytää kasvupaikan vaikka asfaltin raosta. Ei muuta kuin Tallink City hotelliin voikukkia bongaamaan!




Söimme illallista Tallink City Hotellin Grill House ravintolassa. Ravintola on varmasti monille tuttu TallinkSiljan laivoilta. Kaiken maistamani sekä ruokalistan vilkaisun perusteella hotellissa syöminen ei ole ollenkaan huono vaihtoehto. 





Hyvin nukutun yön ja runsaan hotelliaamiaisen jälkeen oli ihana käydä hotellin rentoutumisosastolla, josta löytyy erilaisia saunoja. Fiksuimmat olivat varanneet hierontoja ja kasvo- sekä jalkahoitoja. Minä kävin saunassa ja tein aikamatkan 90-luvulle vesisängyssä pötkötellen. Vai oliko se 80-luvulla, kun oli vesisänkyjä? 







Hotelli sijaitsee 10-kerroksisessa rakennuksessa, jota ei ole alunperin rakennettu hotelliksi vaan neuvostoaikaiseksi palvelutaloksi, josta on löytynyt mm. parturi, hattukauppa ja ompelimo. Nyt hotellin leveisiin portaisiin on tehty kuntoportaat. Tasanteilta löytyy myös muutama leuanvetoteline.








Kiitos Tallink City Hotel! 



Toivottavasti nähdään taas pian!





tiistai 7. syyskuuta 2021

Kesän kirjat

Kesällä luin yhteensä neljä kirjaa ja kuuntelin kymmenen äänikirjaa. Kokosin tähän postaukseen kaikki kesän kirjat. 


Kesäkuu


Luin yhden kirjan ja kuuntelin kaksi äänikirjaa.


Sari Pöyliö, Rakkauden ja tulehduksen oireita 

Mustaa huumoria sisältävä Rakkauden ja tulehduksen oireita seuraa Uinujen perheen jäsenten elämää viidenkymmenen vuoden ajan. Kirjan alussa perheen äiti kuolee ja perhe lähtee Lappiin pakoon Laudatureita kirjoittaneen esikoisen ylioppilasjuhlia. Yhtä aikaa hauskaa ja surullista luettavaa.  



Aino Huilaja, Pakumatkalla 

Uutisankkurin työhön ja samanlaisena toistuvaan arkeen kyllästynyt Aino Huilaja irtisanoo itsensä ja ostaa miehensä Jerryn kanssa pakettiauton. Suunnitelmissa on matka Euroopan läpi Kanarian saarille. Kirjassa kuvataan millaista on irtautua oravanpyörästä ja millaista on uusi arki pakettiautossa asuen. Alkanut koronapandemia tuo omat haasteensa ja muuttaa pariskunnan suunnitelmia. Kiinnostava ja matkakuumetta nostattava kirja. Ikävä maailmaa ennen koronaa. 


Richard Osman, Torstain murhakerho

Torstain murhakerho, on rikkonut myyntiennätyksiä Britannissa ja ollut menestys maailmalla. Kirjassa murhia ratkotaan seniorikylän Palapelihuoneessa eläkeikäisten amatöörietsivien toimesta.






Heinäkuu


Heinäkuussa luin yhden kirjan ja kuuntelin kolme äänikirjaa. 


Elina Backman, Kun jäljet katoavat 

Jatko-osa Backmanin esikoiselle Kun kuningas kuolee. Viihdyin ja tykkäsin. Vuosi sitten en lukenut ollenkaan dekkareita ja nyt fanitan niitä. Backmanin kirjat ovat suosikkejani. 


Lucia Berlin, Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia 

Kirja on kokoelma yhdysvaltalaisen Lucia Berlinin lyhyitä kertomuksia. Kertomukset ovat melankolisia ja niiden huumori on mustaa. Kokoelma on julkaistu Yhdysvalloissa postuumisti vuonna 2015. 


Vigdis Hjorth, Perintötekijät 

Vigdis Hjorth on norjalainen kirjailija ja kriitikko. Perintötekijät on herättänyt Norjassa paljon keskustelua romaanista totuudenkerronnan välineenä. Kirja on ollut arvostelu- ja myyntimenestys ja saanut muun muassa arvostetun Kritikerprisetin. Se oli myös Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas. Kirjan kertoja Bergljot on nelilapsisen perheen aikuinen tytär, joka on katkaissut välinsä lapsuudenperheeseensä. Hän on käynyt terapiassa ja psykoanalyysissa. Pikku hiljaa hänelle ja kirjan lukijalle paljastuu asioita epäoikeudenmukaisen ennakkoperinnön takaa.


Kate Quinn, Ruusukoodi
*kirja saatu kustantajalta 

Kolme erilaista naista erilaisista lähtökohdista aloittavat työnsä Bletchley Parkissa, kartanossa jossa puretaan vihollisarmeijan koodeja. Seitsemän vuotta myöhemmin sota on erottanut naiset. Entiset ystävät vihaavat toisiaan. Heidän on kuitenkin yhdistettävä voimansa vielä kerran, jotta viimeinen koodi saadaan murrettua. Historialliallinen romaani, joka tempaisi mukaansa. Kirjailijan loppusanat kirjan henkilöiden taustoista ja vastineista oikeassa elämässä oli kiinnostavaa luettavaa. Aiemmin olen kuunnellut Kate Quinnin Koodinimi Alicen ja siitäkin tykkäsin. 




Elokuu


Elokuussa luin kaksi kirjaa ja kuuntelin viisi äänikirjaa.


Leelo Tungal, Toveri lapsi 

Toveri lapsi perustuu Leelo Tungalin omakohtaisiin muistoihin. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Neuvosto-Eestiin. Tuntemattomat miehet tunkeutuvat Leelon kotiin ja vievät äidin mennessään. Tyttö jää kahdestaan isänsä kanssa. Kirjan tapahtumat kerrotaan lapsen näkökulmasta. Tuttuja ihmisiä on viety Siperiaan, mutta silti äidin hakeminen on perheelle yllätys eikä siihen löydy mitään järjellistä syytä. Kirja ei ole ahdistava synkästä aiheestaan huolimatta. Leelon mielikuvitus ja lapsen näkökulma tuovat huumoria elämän ahdistaviin vaiheisiin. Leelo Tungal (s. 1947) kuuluu Viron tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin lastenkirjailijoihin ja runoilijoihin. Seltsimees laps eli Toveri lapsi teki Leelo Tungalista koko kansan rakastaman kirjailijan. Teos on saanut kaksi jatko-osaa Samettia ja sahanpurua sekä Naisen käden kosketus. Niiden pohjalta valmistunut elokuva Toveri lapsi valittiin Virossa vuoden 2018 parhaaksi elokuvaksi, ja se on saanut myös kansainvälisiä palkintoja. 


Elina Kilkku, Vaimovallankumous 

Keveänä kesäloma kuunneltavana minulla oli Elina Kilkun Vaimovallankumous. Viihdyttävää ja hieman erilaista kuunneltavaa. Päähenkilö ei halua naimisiin vaan päinvastoin pakenee täydellisen miehen kosintaa ystävänsä luokse New Yorkiin. Kirjan tapahtumat olivat välillä ärsyttävän övereitä, mutta pakkohan tämä oli kuunnella loppuun. Viihdyttävää kuunneltavaa.


Maisku Myllymäki, Holly 

Tämä kirja olisi ehdottomasti pitänyt lukea. Olisin halunnut nauttia kirjan sanoista ja tunnelmasta omaan tahtiin. Ei äänikirjan lukijassakaan mitään vikaa ollut. Aika huikea esikoinen. "Luontolehdessä toimittajana työskentelevä Eva saapuu saarelle harvinaisen lintuhavainnon perässä. Hän ei tunne havainnon tehnyttä naista, Hollya, entuudestaan. Saarta kiertäessä ja harvinaista lintua etsiessä kiikari alkaa vähitellen kääntyä ja tarkentua naisia kohti. Miksi maineikas näyttelijä asuu saarella yksin? Entä etsiikö Eva saarelta jotain muutakin kuin lintua?" 
Yllättävä, hämmentävä ja taitavasti kirjoitettu. 


Eddie Jaku, Maailman onnellisin mies 

En keksi sanoja, millä kuvaisin tätä kirjaa, joka kertoo holokaustista selviytyneen Eddie Jakun tarinan. Jakusta tuli kirjailija 99-vuotiaana. Kirjassa Jaku kertoo kuinka hän päätyi ylemmän keskiluokan saksalaiskodista kolmen keskitysleirin ja usean pakomatkan kautta Sydneyyn. Ystäväni aikoo laittaa teininsä lukemaan tämän kirjan. Minä olen ajatellut samaa. Rankasta aiheestaan huolimatta kirja oli helppo kuunneltava.  


Katja Keisala, Kuubalainen serenadi unelmoiville naisille 

Tragikoominen tarina suomalaisen ja kuubalaisen suhteesta. Rakkauden mukana suomalainen saa elämäänsä miehen ja lasten lisäksi miehen suvun sekä laajan ja värikkään ystäväjoukon. Arki ei ole pelkkää salsaa, ainakaan suomalaiselle. Luin myöhemmin, että kirjailija on itse elänyt kuubalaisen miehen kanssa sekä sittemmin eronnut. Kirjan osuvat huomiot kuubalaisista ja suomalaisista tuskin olisivat syntyneet ilman omakohtaista kokemusta. Todella onnistunut esikoiskirja. Suosittelen lukemaan!  


Pasi Pekkola, Unelmansieppaaja 

Löysin vuonna 2013 ilmestynyt Pekkolan esikoiskirja. Kirjassa eräs kirjailija hyppää metron alle. Se saa kirjan henkilöiden elämät kietoutumaan yhteen yllättävällä tavalla.  


Jenny Colgan, Raikkaita tuulia ja lukemattomia kirjoja 

Kaipasin hieman hömppää elämääni ja tämä kirja tarjosi sitä erittäin siirappisessa muodossa. Raikkaita tuulia ja lukemattomia kirjoja on itsenäinen jatko-osa kirjalle Uusia lukuja ja onnellisia loppuja. Skotlannin maisemat ihastuttivat, mutta epäuskottavat juonenkäänteet ärsyttivät.  





Minkä kirjan sinä olet lukenut viimeksi?



lauantai 4. syyskuuta 2021

Hei hei kesä!

Lasten loma alkoi kesäkuussa. Esikoisella oli kahden viikon kesätyö heti koulun loppumisen jälkeen. Tytöt ja nuorempi poika lomailivat äitini luona Keski-Suomessa kaksi kertaa ja esikoinen kerran. 

Meillä aikuisilla lomaa oli kolme viikkoa. Ylitöitä ja lisätöitä oli ennen lomia. Lasten loma urheiluharrastuksista loppui samaan aikaan, kun minun ja miehen kesäloma alkoi. Niinpä meillä ei ollut mahdollisuutta koko perheen yhteiseen lomamatkaan tänä kesänä. 

Kesällä en ole kirjoittanut tänne blogiin edes näitä kuukausikoosteita. Tässä postauksessa on kollaasit kesäkuulta, heinäkuulta ja elokuulta.



Kesäkuu


Kollaasissa kesäkuu näyttää aurinkoiselta ja rennolta. Lapset lomailivat ja esikoinen oli kesätöissä. Me vanhemmat emme olleet vielä lomalla. Juhannus vietettiin kotosalla. Kävimme uimassa ja saunomassa Herrasmannin leirintäalueella muutamaksi tunniksi vuokraamallamme saunalla.





Heinäkuu



Heinäkuun puolivälissä meillä juhlittiin esikoisen ripille pääsyä. Juhlien jälkeen alkoi minun ja miehen loma. Blogiin olen kirjoittanut rippijuhlien tarjottavista

Teimme heinäkuussa tyttöjen kanssa päiväretken Iittiin. Kävimme Olgan farmilla, Kammiovuorella ja Kimolan kanavalla. Koko perheen kanssa kävimme Mikkelissä rippijuhlissa ja vietimme siellä yhden yön. Kesäperinteisiimme on kuulunut vierailu tätini ja hänen miehensä mökillä Päijänteen rannalla. Ohjelmaan kuului perinteiseen tapaan lauttasauna, uiminen ja suppailu. 

Lahdessa kävelin ystäväni kanssa Lehmusreitin. Se kiertää 13 kilometrin matkan noin kahden kilometrin etäisyydellä Lahden keskustasta. Tuli kierrettyä tuttuja paikkoja ja katsottua niitä hieman eri näkökulmasta. 

Rippileirin jälkeen esikoinen sai lyhyellä varoitusajalla toisen kesätyön. Hänellä meni kesäloman viimeiset viikot kesätöissä. 






Elokuu


Elokuussa alkoi koulu ja työt. Perheeseemme määrättiin yhdelle lapselle meidän perheen ensimmäinen karanteeni koko korona-aikana. Suppaamaankin pääsimme miehen kanssa, vaikka säiden puolesta elokuu ei ollut kovin kummoinen. Loppukuusta pääsin testaamaan Nature Escapen luontopakopeliä. Lahden kaupunginteatterissa kävin katsomassa Kolme iloista rosvoa. Se oli mahtava sekä lasten että aikuisten mielestä. Suosittelen! 






Iloa ja energiaa syksyyn! 

perjantai 30. heinäkuuta 2021

Tarjottavat rippijuhliin

Esikoisemme pääsi ripille heinäkuun puolivälissä. Hän tuli kotiin rippileiriltä perjantaina ja lauantaina kello 12 oli konfirmaatio. Minä ja mies olimme töissä rippijuhlia edeltävän viikon. Tekemällä alkuviikosta tuplavuoron sain onneksi sumplittua itselleni vapaaksi juhlia edeltävän päivän. 






Juhlien järjestämiseen ei siis ollut kovinkaan paljon aikaa tai voimia. Helle verotti myös jaksamista. Itse en osaa leipoa kauniita kakkuja, joten päätimme tilata kakut ulkopuoliselta. Jo keväällä googlailin rippijuhlien järjestämiseen liittyvistä asioista. Suosikki blogipostaukseni rippijuhlista on kirjoittanut Nakit ja mutsi-blogin Päivi. 

Jos suunnittelet rippijuhlia, ylioppilasjuhlia tai muita juhlia, niin suosittelen lukemaan Päivin postaukset:


7 vinkkiä onnistuneisiin rippijuhliin


Rippijuhlien tarjoilut


Itse inspiroiduin Päivin kattauksesta sen verran, että juhlapöydästämme löytyi samoja tarjottavia. Korona ja lasten serkun rippijuhlat seuraavana päivänä supistivat vieraidemme määrää. Lopulta meillä kävi 15 vierasta. Kuusi oman perheen jäsentä nosti ruokailijoiden määrän 21:een. Saimme aikaan mukavat juhlat, joita sääkin suosi. Koronan vuoksi juhlat olivat pihalla. Tarjottavat haettiin kuitenkin sisältä.





Osa käyttämistämme resepteistä löytyy klikkaamalla kyseistä sanaa menusta. 



Rippijuhlien menu




Itsetehdyt lihapullat

Coctailpiirakat ja munavoi



Vadelmamoussetäytekakku

Mustikkavalkosuklaajuustokakku

Sitruunajuustokakku

Mummon lusikkaleivät

Sitruuna- ja mansikkalakuja (yksittäispakattuja, koska korona)


Vesi, kivennäisvesi, mehu, kahvi, tee

Alkumaljaksi Festival limsaa









Miten valmistauduimme rippijuhliin?


Teimme jo viikkoja aiemmin erilaisia maalauksia pihalla sekä kitkemisiä ja siistimisiä. Emme maksa lapsille kotitöiden tekemisestä, mutta näistä erilaisista varaston, kaiteiden ja muurin maalauksista he saivat hieman rahaa. Pieni rahallinen korvaus motivoi lapsia ja työt tulivat tehdyiksi. Kaikki ei jäänyt meidän vanhempien hoidettavaksi. 

Sisällä siivoilimme viikonloppuisin, vapaapäivinä ja välillä iltaisin. Tärkeimpiä siivousprojekteja oli ikkunanpesu ja sekä tavaroiden laittaminen omille paikoilleen. Itse järjestelin pitkästä aikaa liinavaatekaapit. Eihän rippijuhlia varten koko taloa tarvitse toki siivota ja kaappeja järjestää. Emmekä ottaneetkaa  suurta stressiä siivoamisesta. Ikkunoita pestiin ja kaappeja järjestettiin enemmän itseä kuin vieraita varten. Juhlien jälkeen meillä alkoi miehen kanssa loma ja se oli mukava aloittaa siistissä kodissa. Toki olisi voinut käyttää myös ulkopuolista siivoojaa, mutta tällä kertaa siivoukset hoidettiin itse. 

Kaksi päivää ennen juhlia tein saaristolaisleivät. Ne kun ovat parhaimmillaan muutaman päästä leipomisesta. 

Juhlia edeltävänä päivänä tein lihapullat. Kävimme myös miehen kanssa yhdessä tekemässä viimeiset ostokset juhliin. Alkuviikosta oli käyty jo kaupassa, mutta esimerkiksi kaloja ja kukkia ei voinut silloin vielä ostaa. Illalla haimme kakut, jotka olimme tilanneet ystävän lapselta. 

Juhlapäivän aamuna tein salaatit ja mies teki kylmäsavulohitäytteen saaristolaisleiville. Miehen vanhemmat tulivat meille edellisenä iltana yöksi ja heidän tehtäväkseen annettiin munavoin tekeminen sekä coctailpiirakoiden paistaminen. Lisäksi anoppi oli suureksi avuksi silittämällä pöytäliinat ja meidän juhlavaatteet. He eivät valitettavasti päässeet kirkkoon, koska sinne sai tulla vain rajoitettu määrä ihmisiä. Meiltä kirkkoon meni oma perhe ja yksi kummi. Konfirmaatio striimattiin, joten halukkaat saivat katsoa konfirmaation youtubesta. 

Juhlien pienen koon takia meillä ei ollut juhlien aikana ketään auttamassa keittiössä. Miehen vanhempien lisäksi siskoni, esikoisen kummi auttoi järjestelyissä. Konfirmaatio oli ohi jo ennen yhtä. Olimme kutsuneet vieraat meille kahdeksi. Eli meillä oli vielä hyvin aikaa järjestellä paikkoja ennen vieraiden saapumista. Kiire ja paniikki eivät iskeneet missään vaiheessa. Nämä olivat isoimmat juhlat hetkeen, joten juhlanjärjestämistaidot ja -varmuus olivat hieman ruosteessa. 




Kuopus piirsi kuvan perheestämme juhlavaatteissa. 






Ensi kesänä meillä on luultavasti seuraavat rippijuhlat, kun olisi toisen pojan vuoro mennä rippikouluun tai Prometheus-leirille. Tämä postaus onkin kirjoitettu osittain myös itselle muistilistaksi seuraavien juhlien järjestämistä silmällä pitäen. 


Kertokaa ihmeessä kaikki parhaat juhlienjärjestämisvinkit kommenttiosiossa!

Mitä sinä tarjoaisit rippijuhlissa? 








keskiviikko 16. kesäkuuta 2021

Miten pukeudun kesällä?

Viime vuosina olen ottanut tavoitteekseni opetella käyttämään mekkoja. Farkut ja trikoopaita ovat olleet luottovaatteeni jo vuosikymmeniä. Nyt olen halunnut opetella pukeutumaan rohkeammin. Inspiraationani rohkeampaan pukeutumiseen ovat olleet muun muassa Optimismia ja energiaa-blogin Katja, Minneanmuruja ja Ketunpoikia

Etsin puhelimestani kaikki asukuvat keväältä ja alkukesältä. Löysin kuusi kuvaa. Päälläni on kolme erilaista mekkoa, farkkushortsit ja kahdet erilaiset kangashousut. Ei ehkä niin rohkeaa ja värikästä kuin visioissani ja haaveissani, mutta onhan tämä jotain muuta kuin farkkuja ja trikoopaitoja. 





Kesäasu nro 1


Ostin tämän mekon viime kesänä Hennesiltä. Käytän tätä välillä myös väljien harmaanruskeiden pellavahousujen kanssa. Ohut ja keveä. Ei sovi tuulisiin päiviin, koska helmat nousevat tuulessa. Saatoin viime viikolla vilauttaa alushousujani käyttäessäni tätä mekkoa. Helma on takaa pidempi kuin edestä. Jalassa on viime kesänä ostamani metallinhohtoiset sandaalit.





Kesäasu nro 2


T-paidan olen ostanut muutama vuosi sitten Lidlistä. Paidassa on aukot olkapäiden kohdalla. Farkkushortsit ostin viime kesänä Lidlistä. Jalassa on tänä keväänä ostamani valkoiset Niken Air Forcet. 





Kesäasu nro 3


Ostin nämä housut muistaakseni viime kesänä Hennesin alesta. Musta T-paita on ostettu New Yorkerista vuosi sitten. Neuletakki on muutaman vuoden takainen ostos Lidlistä. Kotimme ainoa kokovartalopeili löytyy tytön huoneesta.





 

Kesäasu nro 4


Toissa keväänä ihastuin tähän mekkoon Jyväskylässä Pr-matkalla. Näin mekon missäpä muuallakaan kuin Hennesin näyteikkunassa. En ostanut mekkoa heti, vaan monen kuukauden pohdinnan jälkeen. Ei siis mikään heräteostos. Mekon kanssa farkkutakki Lidlistä ja jalassa valkoiset Niket. 




Kesäasu nro 5

Valkoiset pellavahousut ovat monen vuoden takainen ostos Hennesiltä. Paidan ostin tänä keväänä Hennesin alerekistä. Sandaalit ovat samat kuin aiemmissakin kuvissa. 





Kesäasu nro 6


Päällä tämän kevään aleostos Hennesiltä. Tästä tuli heti lempimekko. Työpaikan kesäjuhlatkin juhlin tässä mekossa ja tekonahkatakissa. Jalassa sandaalit. Kädessä hanskat ja istutuslapio, sillä istutin kesäkukkia kun paparazzi iski.  






Mietin jo, että kehtaanko edes julkaista tätä blogipostausta. Päälläni ei ole eettisiä valintoja tai suomalaista suunnittelua. Olen ostanut nämä vaatteet hinta edellä. Nämä eivät ole edes kovin vanhoja vaatteita vaan aika uusia hankintoja. Puolustuksekseni sanon, että käytän vaatteet loppuun. Trikoopaidassani oli jo useampi reikä, kun vihdoin raaskin keväällä antaa paidan miehelleni autonpesuräteiksi. Pyrin nykyään ostamaan vaatteita vain tarpeeseen pitkän tai edes pienen harkinnan jälkeen. 

En ole kovin ylpeä näiden vaatteiden taustoista. Olisi hienompaa esitellä suomalaista suunnittelua. Nämä vaatteet olen kuitenkin ostanut. Näitä aion käyttää. Aion myös pestä ja huoltaa näitä, jotta näistä olisi iloa mahdollisimman pitkään.  



Mikä on sinun luottoasusi tänä kesänä?

Saa vinkata kivoja asutilejä Instagramista! 




Instagram